Sunnuntaina matkasin ystävättäreni kanssa pohjoiseen, tarkoituksena vierailla mustissa kylissä, jotka sijaitsevat Sierra de Ayllón -vuoriston vaikeakulkuisilla syrjäalueilla. Via Michelinin tarjoama reittivaihtoehto Burgosin valtatien kautta osoittautui melko hankalaksi - erehdys yhdessä risteyksessä sekoitti suuntaamista pahasti ja johti eksymiseen, jonka kautta tosin päädyimme Montejon pyökkimetsään (Hayedo de Montejo), erääseen seudun luonnonnähtävyyksistä. Suosittelen käyttämään mieluummin reittiä Guadalajaran kautta, koska tiet ovat sillä suunnalla parempia, eikä syvien rotkojen ja mutkien kaltaisia luonnonesteitä ole niin paljoa.
| Montejo de la Sierran pyökkimetsä. |
Matkan jälkeen sain tietää, että Campillo de Ranasin kylä on tunnettu hääturismista. Kylästä on tullut suvaitsevaisen ilmapiirinsä myötä suosittu paikka avioitumiselle niin hetero- kuin homoparienkin kohdalla. Häissä voi esim. pukeutua Sormusten herran asusteisiin. Tämän myötä Campillo de Ranasista on tullut tunnettu paikkakunta samaan tapaan kuin muista kylistä niiden perinneherkkujen takia.
| Campillo de Ranasin kirkontorni. | Vuoria kylän ulkopuolella. |
Paluumatkalla satuimme kulkemaan Tamajónissa olevan kalliomuodostelma-alueen ohi, jossa oli hienoja kivipilareita ja luolia. Alueen nimi on Ciudad Encantada de Tamajón (ilahduttava kaupunki), eroituksena Cuencassa olevasta, tunnetummasta alueesta.
| Tamajónin Ciudad Encantada sattui matkan varrelle. |
La Pedriza
Maanantain matkakohteena oli La Pedrizan alue Guadarraman vuoristossa. La Pedriza tarkoittaa kivikkoista ja kivikkoista alue onkin. Madridin halki virtaava Manzanares-joki saa alkunsa täältä ja virtaa kirkasvetisenä purona yli pyöreiksi hioutuneiden kivien ja kallioiden. Talviturkkikin tuli vihdoin heitettyä vuoristopuron kylmään veteen.
La Pedriza sijaitsee lähellä Manzanares el Real -nimistä kaupunkia Madridista hieman luoteeseen. Alue sopii hyvin vaellusmaastoksi, minkä lisäksi vierailijaa saattaa kiinnostaa Manzanaresin vanha linna, jota meillä tosin ei ollut aikaa sen kummemmin katsastaa. La Pedrizasta en myöskään voi laittaa kuvia, koska kamerasta loppui akku juuri parahiksi ennen retkeä.
Kaiken kaikkiaan vuoriston rauha on tervetullut vastapaino suurkaupungin hektiselle menolle. La Pedrizaan menimme onneksi maanantaina, sillä viikonloppuisin paikassa saattaa olla jonkin sortin ryysistäkin madridilaisten mennessä joukolla nauttimaan luonnonrauhasta. Viikonloppuna varsinkin alueen portilla saattaa joutua jonottamaan, koska sisälle lasketaan vain yksi auto kerrallaan.


